• Mia

Nainen, onko stressi vallannut elämäsi? Tunnista merkit.

Päivitetty: tammi 6

Aamuyö. Heräät säpsähtäen, mutta olet hetkessä täysin valveilla. Pari väsynyttä muurahaista aloittaa jo pyörimisen vähän nihkeällä ihollasi. Nopeasti ne alkavat liikehtimään, vikkelillä jaloillaan ne aloittavat jo päivän työnteon. Pian olet varma, että jos kallosi avattaisiin, niin aivojen tilalla olisi vain iso, kuhiseva muurahaispesä. Ahkera ja tehokas, kuin muurahainen. Ahkera ja tehokas, kuin nykynainainen.


Naiset tietävät kyllä, mitä stressi on. Monelta jää ehkä kuitenkin huomaamatta, miten ison osan stressi on vallannut omassa elämässä ja mitä pitkäaikaisvaikutuksia jatkuvassa stressipyörteessä eläminen aiheuttaa.

Halusin kirjoittaa jotain stressistä, jota et ehkä vielä tiennytkään. Jotain, joka auttaa sinua ehkä ymmärtämään itseäsi paremmin ja suhtautumaan lempeämmin omaan sisäiseen muurahaispesääsi. Saat lopuksi myös ladattua itsellesi oman stressiohjelman, jos haluat ottaa elämäsi paremmin haltuun ja löytää omat keinosi käsitella stressiä.


Minua ärsyttää suunnattomasti, kun joku sanoo, että naiset nyt vain stressaavat liikaa. Kun tutkailen tätä ärsyyntymistäni vähän lähemmin huomaan kuitenkin, että se mikä minua tuossa toteamuksessa eniten ärsyttää on, että, ainakin omalla kohdallani, se on usein totta. Asiaa on viime vuosina tutkittu laajemminkin ja nykytietämyksen mukaan se on monen muunkin naisen kohdalla totta. Naiset stressaavat enemmän ja tämän lisäksi kärsivät stressistä enemmän, kuin miehet.





Miksi naiset stressaavat enemmän?


Yksi syy, miksi naiset ovat herkempiä stressin vaikutuksille, on hormonijärjestelmämme, joka vaihtelee kuukautiskierron mukaan. Naisten hormonitoiminta vaikuttaa siihen, miten koemme ulkoapäin tulevia stressiärsykkeitä ja tämän takia stressaannumme herkemmin asioista. Jos esimerkiksi herätyskello ei soikaan ja nukut pommiin, niin kiireen tuntu valtaa sinut välittömästi ja olet varma, että koko päivä on pilalla. Samalla miehesi katsoo sinua unenpöpperössä ja toteaa, että eihän tässä ole mitään hätää.


Fysiologisten syiden lisäksi myös ulkoapäin tulevat odotukset ja naisten monet eri roolit vaikuttavat siihen, miten paljon uskomme, että meidän pitää pystyä. Äiti, uraohjus, vaimo, sisko, tytär, autokuski, juhlanjärjestäjä, hyväntekijä, terveysvalistaja, kokki, opettaja, ruohonleikkaaja, kampaaja, puutarhuri…Miten monta roolia sinulla on? Ulkoapäin tulevien odotusten lisäksi asetamme tietenkin myös itsellemme usein hyvinkin korkeita odotuksia. Mutta millä kustannuksella?


Miten monta eri roolia sinulla on elämässäsi?


Onhan kaikilla kivaa?


Oletko kuullut oksitosiini-hormonista? Rakkaushormoniksikin kutsutulla oksitosiinilla on mm. läheisyyteen, sitoutumiseen ja hoivaamisviettiin liittyviä vaikutuksia. Puhutaan paljon taistele ja pakene- stressireaktiosta, joka tuli tarpeeseen, kun se kuuluisa sapelihammastiikeri hyökkäsi. Naiset, jotka kuitenkin olivat vastuussa lapsista ja vanhuksista, eivät yhtä lailla hyötyneet tästä adrenaliininhöyryisestä reaktiosta, jolloin lapset ja vanhukset olisivat nopeasti jääneet tiikerin hampaisiin.


Naisilla stressaavat tilanteet saavat aikaan ”hoivaa ja tee yhteistyötä”-stressireaktion, joka edesauttaa juurikin sosiaalisen yhteyden luomista ja perustuu oksitosiinin eritykseen. Estrogeeni voimistaa oksitosiinin vaikutusta, joka tekee tästä enemmän naisilla esiintyvän tavan toimia. Stressaavissa tilanteissa oksitosiinia erittyy enemmän, joka saa meidät etsimään sosiaalista yhteyttä. Monet naiset kokevat, että he ovat vastuussa siitä, että kaikilla heidän ympärillään on hyvä olla. Illanistujaisten emännöiminen voikin olla monelle tiikerin hyökkäykseen verrattava tapahtuma. Oletko sinä huomannut, että stressaannut, jos joku ei hymyilekään porukassa?


Onhan kaikilla nyt varmasti kivaa?

Miltä stressi näyttää ja tuntuu?


Miten huomaat, että olet stressaantunut? Meidän tapamme reagoida stressiärsykkeisiin on täysin uniikki ja siihen vaikuttavat mm. ikä, terveydentila, stressaavan tilanteen voimakkuus ja kesto, lapsuudenaikaiset kokemuksemme ja uskomuksemme.


Minun kehoni reagoi stressiin esimerkiksi vatsan kautta. Luulin pitkään, että ruoansulatusvaivani johtuivat vehnästä, gluteenistä, proteiinista,banaanista ja vaikka mistä, kunnes tajusin, että vatsavaivani johtuivatkin stressistä. Opettelemalla tuntemaan itseäni paremmin ja ymmärtämään omia tapojani reagoida stressaaviin tilanteisiin, ovat vatsavaivatkin vähentyneet.


Stressi ja kiireen tuntu voi tuntua muurahaispesänä, mutta stressi näyttäytyy todella monessa eri muodossa. Tiesitkö esimerkiksi, että pitkäaikainen stressi vaikuttaa ihon kuntoon. Mitkään ylikalliit ryppyvoiteet eivät auta, jos et samalla käsittele elämässäsi olevaa stressiä. Hiustenlähtö voi myöskin olla stressin merkki. Siinä ei hiusta vahvistavat lorealit paljoakaan auta, jos sinulla on sirkus kotona ja työ tuntuu tivolilta. Eikä sillä lailla hyvällä tavalla, vaan sellaiselta tivolilta jossa olet koneessa jossa menet pää ylösalaisin ja kaikki vain pyörii hallitsemattomasti ympärilläsi. Jos kaiken tämän lisäksi aloitat elämäntapamuutoksen, jossa tarkoituksena on saada ylimäärääiset pois, niin siinä on kehorukallemme jo aikamoinen taakka. Varsinkin laihduttaminen, tyytymättömyys omaan kehoosi ja liiallinen liikunta ovat muutenkin kuormittavassa elämäntilanteessa ongelmallisia.


Stressin vaikutuksesta vyötäröösi voit lukea lisää täältä ja laihduttamisen vaaroista täältä.




Muita pitkäaikaisen stressin merkkejä voivat olla mm. pysähtymisen vaikeus. Lomallakaan et osaa pysähtyä, vaan alat heti ensimmäisenä iltana mökillä vaihtamaan tapetteja ja suunnittelemaan sinne uutta japanilaista puutarhaa. Jos olet tekemättä mitään, pääsi sisällä olevat muurahaiset tulevat liian levottomiksi.


Ehkä kärsit voimakkaista päänsärkykohtauksista, koska hartiasi ovat niin jumissa. Salaa tietenkin epäilet aivosyöpää. Sinun voi olla vaikea hengittää, koska rintaasi puristaa. Hiljaa mielessäsi olet varma, että paino rinnallasi on alkava sydäntauti. Selittämätön ihottumakin voi vaivata ja muutut yhtäkkiä teini-ikäiseksi, koska finnit alkavat kukkimaan kasvoillasi. Huimaus ja pyörtymisen tunne voivat myös olla liiallisen stressin merkkejä.


Muista, että nämäkään asiat eivät ole missään nimessä kiveen kirjoitettuja asioita, eivätkä kaikki tiet johda Stressikylään. Eli, jos sinulla on itseäsi huolestuttavia oireita, niin silloin lääkäri on oikea osoite! Pitkään jatkuva stressi on kuitenkin vähintään yhtä vaarallinen, kuin sapelihammastiikeri. Liiallinen stressi johtaa moniin kroonisiin sairauksiin. Naisten yleisin kuolinsyy on verenkiertoelinten sairaudet, joihin vaikuttavat vahvasti elämässä koettu stressi. Näistä tiedoista ei kuitenkaan kannata stressaantua, koska voit itse vaikuttaa vahvasti siihen, miten ison vallan annat elämässäsi esiintyvälle stressille. Työtä se kuitenkin vaatii.


Miten opit paremmin hallitsemaan stressiä elämässäsi?


Tärkeä asia on oman itsetuntemuksesi parantaminen. Kuten mainitsin, me olemme kaikki uniikkeja, myös stressin kokemiseen liittyvissä asioissa. Eli sinä olet itse paras stressiasiantuntijasi.


Huomaatko, että tietyt asiat elämässäsi aiheuttavat sinulle aina tiettyjä oireita? Jos vatsasi on usein sekaisin, niin onko joku muukin kuin maito tai vehnä, jotka aiheuttavat vatsakivun? Tuleeko sinulle aina päänsärky, kun viikonloppu anoppilaan lähestyy? Mitkä asiat saavat sinut tuntemaan avuttomuutta ja tunteen siitä, että et pysty hallitsemaan tilannetta?


Jos haluat lisää keinoja oppia omasta stressistäsi sekä ohjelman, jonka avulla otat tilanteesi paremmin haltuun, niin lataa Laadukas elämä -stressiohjelma, josta on sinulle varmasti hyötyä, jos kappailet oman sisäisen muurahaispesäsi kanssa.


Lataa stressiohjelma täältä


Me nykynaiset emme voi välttää stressiä elämässämme. Kun ymmärrämme itseämme paremmin, on helpompaa olla lempeämpi itseämme kohtaan. Löytää itsellemme sopivia keinoja pitää itsestämme parempaa huolta, ottaa aikaa myös palautumiseen ja löytää parempia keinoja suhtautua stressitekijöihin elämässämme. Mitä mieltä sinä olet, ovatko naiset kovempia stressaamaan?


Kiitos kun luit, toivottavasti sinulla oli kivaa :)

Jos pidit blogistani, niin seuraa minua myös somessa!

Facebook

Instagram


Lähde: McClellan S., Hamilton B. So Stressed. Free Press 2010. New York



0 katselukertaa
  • Lähetä sähköpostia!
  • Käy tykkäämässä!
  • Seuraa minua!
  • Soita!
  • Podcastit ja videot!

Viesti

Tykkää

Seuraa

Soita

Katso

© 2020 - Laadukas elämä by Mia.